Nunavut 101

Nunavut (kitut tukiqaqtuq "nunakput" Inuit uqauhiani) Kanadap pingahunguliqtuq nutaanguqhunilu avikturnia Qitiqqautijuq 1, 1999. Aviktuqhimajumi amigairjuumijut malrungnik milianik kikkariktuq kilaamitanik uvalu pidjutiqaqtuq atauhirmik kanatap attautimun nuna. Kavamaqarviat nunalipaujat, Iqaluit (hivuagut Frobisher Bay), najugaa hivuraani kivataani nungunianun Qikiqtaaluup naamavjaktuq 8,000 Inuit.

Piqaqtuq 25 nunat Nunavunmi najugaqaqtut tamaini pingahut kikliit. Avikturnia aviktuqtauhimajuq pingahunut avikturniinni: Qikiqtaalungmi, piqaqtuq 13 nunat; Kivallirmi, kitut ilaujut saivaujut nunallaat; Kitikmeoni, piqaqtut talimanik nunat. Inugiangningit kihitauhimajut imaatut 31,113 talvanga Taaqhivalirvia 1, 2007.

Nunavut piqaqtuq pingahunik ilitarijauhimajut uqauhiinik – Inuit uqauhiit (Inuktitut unalu Inuinnaqtun), Qablunaatitut unalu Uiviititut. Inuit piliuqtait 85pusant Nunavutim inugiangningit. Piqaqtuq ikittunik Uiviititut-uqajuktut inugiangningit uuminnga 5pusantimik nunaqaqtuq Qikiqtaalungmi, uumani akitujuq kavamaqarviat nunalipaujat Iqaluit.

Nunavut piqaqtuqlu nukaqhiujut inugiangningit Kaanatami nappait ukiulgit imaatut 22 ukiunik. Qanituani 53% inugiangniit ataani ukiuqaqtut 25 ukiunik.

Nunavut alappaangnaqtuq amihuni tatqiqhiutini ukiungani. Qaniqpakturlu ilaani aujami. Iqalungni, najugaa ikitqiaq 320 kilometres hamanga Ukiuqtaqtumi Qitqata naunaitkutaa, aujami unnaarningit imaatut 11ºC ukiumi qiqauningat anginiqhakkut aktilaangit hamanga -26ºC hamunga -33ºC. Ukiumi unuami qilak qaumaqpaktuq unnuk tamavjak takunnaqhivaktut akhaliat, ukiuqtaqtumi aqhalidjat.

Avikturnia angijuq aallatqiinut uumajunut: umingmait amihuarjuit tuktut pihurvigivaktat nunangat nunami ukuallu akhat amigaittutlu mikitqijat huradjat. Tariup hikuata hinaani, nannut anguniaqpaktut hikumi nattiirnik aivirniklu. Qilalukkat puvjaqpaktut hikukaqtumi imarmi, uvalu amigaitut aallatqiit tingmidjat ingilravaktut Ukiuqtaqtumut aujami.

Nunallaani Kivgaqtuutit

Amigainiqhat Nunavumi nunagijaujut unngahiktut aallanit nunanuit imaatutlu tingmitikkuinnaq tikitauvaktut imaalu umidjanit tariukkut. Tamarmik nunallaat piqaqtut tingmitikkut kivgaqtuutinik, taimaalu akiturjuaqtut tingmidjutikhat. Aullarniq hamunga hamangalu ahinut Nunavunmi pijariaqaqtut amigaittunik tingmitikhanik, imaalu unnuami nutqarvikhainik hiniktarvikhangit atuqtaulluaqpaktut.

Northern Stores imaalu/imaaluuniit nunamingni Co-op niuvvaviit kivgaqtuijut tamainut nunallaani. Niqit, iglumi tamajat uvalu inmi munaridjutit hunavaluit akitutqiat uvani "hivuraanit.” Qaritaujakkuurutit, hailijut tamainni nunallaani, ikajuqpaktut mikhilaarutikhanik avaliingaarutit tuninikkullu nunarjuami titiqqiqivikkut-aquiqturvikhanik hunanik niuvvavingnit aquiqturvikhanik inungnut.

Aallaniklu nunamingni niqinik niuvvaviujunut. Amigaitut Inuit atuqpaktait umiakuuqtitinikkut aquiqtuqhutik. Umiakkut, umiakkut aquiqtuqtauhimajut, pipkakpagait havigalingnik puuqaqtunik, paniupajut qiqumajullu niqit agjaqtauvaktut nunallaanut aujami.

Qaritaujakkut maniqarviit hailijut tamainni Nunavunmi nunallaani. Angijut bankshavagviqaqtut Iqaluktuutiami (Royal Bank), Iqaluit (CIBC, Royal Bankukuallu First Nations Bank of Canada) unalu Kangiqliniq (CIBC unalu Royal Bank of Canada) unalu Kangiqliniq (CIBC unalu Royal Bank). Amihut nunallaat piqaqtut ATM hapkunani nunallaani Northern Store unalu/unaluuniit Co-op. Atukiqtuutikkut naunaitkutit pijauhimajut amigaitunin, kihimi tamaitaungitut, niuvaaviit uvalu kivgaqtuutit.

Piliihimat (RCMP) tunihijut piliihimat kivgaqtuutinik tamaini nunallaani Nunavunmi. migaitut nunallaat havaktiqaqtut nunamingni maligaliqijit havaktiit akhuurutigilugu nunamingni maligaliqijit.

Tamarmik nunallaat piqaqtut nukaqhiit angajukhiit iliharviinik. Uiviitinut uqajuktut uqauhinga sikuurviit (nukaqhiit unalu akuuliit angajukhiit) tadja hailijut Iqalungmiinnait.

Hila

Nunavut angijuq aviktuqhimajumi uvalu hila aalatqiiktut angijumik. Maligakhat, nunat hivuraaniitut uunatqijaujut uvani Taaqhivaliavia uvalu Niqiliqivingmi hinaanin avikturniini uvalu uataani avikturniit uunatqijaujut Qikiqtaalungmin. Upin'ngaami uunarniit aadjikkiitqijauvaktut tamainni Nunavunmi amigaitilaanginnik ubluummaat uunnarningat akunngani –20ºC unalu –10ºC. Niglaumarningat ublut uunaqpalaaqtut hiqinirmin. Nungutilugu Qiqaijalirvia nungutilugu Qiqaijarluarvia hiqiniq takunnaqtuq qipliqhaqhunilu apunmin hikumitlu hakugikpaktuq imaatutlu nanuutit hiqinirmit atuqqujauvatut.

Upalungaijaqhimalutit naittumik ublunik uvalu niglaumanikkut uunarniq ukiumi. Tamna ungahitqijaujuni tunungani, hivikitqijaujut ukiumi ublut. Nunallaat tunungani Ukiuqtaqtumi Qitqata naunaitkutaa takunnaittuq hiqiniq hivitujumut. Uqautaujut, aujami, tunungani hivitqijaujut ikaarniit qaumaningat atuqtauvaktut.

Niglaumaningat pidjutgauvaktuq alappaarnaqtumit, pivakhutik -20ºC niglaumaninga imaatut ituutut ittun -5ºC qablunaat nunagijaani Kanatami. Ubluqtuhivia talvuuna Qiqaijalirvia niglaumahiqhaujut tatqikhiutingit. Anurip hakugingnia pidjuttaujuq alappaarnatqijauvaktuq anugikkut uunangnianin.

Amigainiqhat Ukiuqtaqtumi naunaijaqhimajut qanuriningani ailarninga. Piqaqtuq hivitujumik paniupajut, nuvujaitunik ublunik nipalukhaitumik. Ukiuqtaqtumi nunallaat apilluajuittut amigaitunin angitqijaujunit hivuraanit.

Tamaini aviktuqhimajumi, niglaumanikkut upingaami uunarniitigut naunaijautaa tapkua aputit matut iniqtingitut mahaktirutait Imaruqtirviamun. Tamavjainun Nunavunmi, tatqikhiutini aputuqhimaitumik Imaruqtirvia, Taaqhivaliavia unalu Niqiliqivik. Tariup hikua mahangnahatqijauvaliqhunillu. Tamaitavjak nipaliqpaktuq kinguani tariup hikua ahirrurangat, qitqani Taaqhivalirvia uvalu nungutilugu Niqiliqivik.

Piqhilaqivaktut atuqtitlugit Tattianaqtuq uvanilu Hikutirvia uvalu Iidjururvia talvunga aglaat Qitiqqautijuq.

Amigainiqhat nunagijaujut atuqhimajut24 ikaarnirnik ubluumat Qiqaijarluarvia talvunga aglaat Niqiliqivik,imaatullu 24 ikaarnirnik taaqpakhuni Hikutirvia talvunga aglaat Iidjirurvia. Nunguliqtitlugu apinngami uvalu aujami tatqiqhiutit, aularanginaqtumik hiqinnaaqpaktuq iimaatutlu inungnut ilainut hinittiarnaitpakhunilu. Amihut Inuit igluarmik igalangit taaqtumik taluukujaanikpaktait uvaluuniin hinikhutik ijingnun talukujaarutinik atuqhutik. Imaaluttauq, ukiumi ilangit Inuit pilaqutigivaktat taaqpallarninganit. Qulliq ikajuutikhat ikuumadjutit ikajuutauvaktut.