• English
  • Français
  • Inuktitut
Photo

Auyaq aliahukvik – nutaqqanut, Marlowe Kapolak, Lance Akoluk, Bernice Kapolak, Henry Haniliak, Ohokmik Akoluk.

Photo

Arviat Munaqhiqarviata qullia qaumayuq unnuaraaluk ukiumi.

Nunavut 101

Nunavut ("nunakput" Inuit uqauhiani) Kanataup pingahugiliqtaa nutaatqiarlu aviktuqhimayuq April 1, 1999-mi. Aviktuqhimayuq hivituyut 2 milian kikkagiktut kilometers aktilaqaqhunilu Kanata talimangurlugu aviktuqqat, atauhiutut aktilaalik. Kavamaqarvia Iqaluit (Frobisher Bay-ngugaluaq), Qikiqtaaluup -niittuq 7,000-nguplutiglu nunaqaqtut.

25-nguyut nunat Nunavunmi, ittutik pingahuni upluqhiutikkut. Aviktuqhimayuq pingahunut aviktuqhimayuq: Qikiqtaaluk, 13-nguyut nunat; Kivalliq 7-nguyut nunat; Kitikmeot 5-nguyut nunat. Inuqarnia 31,113 July 1, 2007-ngutillugu.
53% inungit ukiulgit ataani 25. Nunavut pingahunik ilitarimayauyunik uqauhilik – Inuit uqauhiat, Qablunaatun, Vuivuitullu. Inuit 85%-nguyut Nunavut inuqarniani. Ikittut Vuivuitun uqayuktun 5%-nguyunaqhiut Qikiqtaalungmiut, kavamaqarnirmiluaq-ittut Iqalungni.

Nunavullu nukakhiutqianik inulik Kanatami akungani ukiungit 22 ukiut.

Nunavut qiqauyuq ukiuraaluvyak. Qaniqtaqtuq, auyaugaluami. Iqalungni, ittuq 320 kilometres-qanittuani Arctic Circle, auyami unnarniqaqpaktuq 11C ukiumittauq qiqaunia -26C-mit -33C-mut. Ukiumi unnuami nuvuya qaumayuq numiqtunit hakhalianit.
Aviktuqhimayuq aimaviuyuq amihunut anngutinut: umingmait, tuktuillu takunnaqtuq maniqqami akhaillu hugatjallu amihut. Uinirmi nanuit hannguvaktut nattiqhiuqtut aiviniglu. Qilalugait puvyaqpaktut qiqimi taryurmi amihullu aallatqiit qupanuat utiqpaktut Ukiuqtaqtumut auyami.

Nunani Pivikhat

Tamaitavyak Nunavut nunait hiamingayuq tikilviuvakhutiglu nuvuyakkut taryukkullu. Atuni nunait tingmitit tikiqattarait, akitugaluaqhuni. Aularniq Nunavunmut Nunavunmillu ilaani aallamut tingmimut ikiqattaqhuni, ilaanilu hiniktarnaqhuni.

Nuatan Niuvirviat nunanilu Kuapatkut niuvirviit kivgaqtuiyut tamainni nunani. Niqit, iglunut tamayat, inminullu munaqhitjutikhanik niuviganik akitutqiat autsaimit. Qaritauyaq piuminaqtuq tamainni nunani, qaniglitjutauvaktuq autsaimut aquiqturnaqhunilu niuvigakhanik.

Ahiagullu niqitainnarialik. Tamarmik titigaqarvikkut umiakkullu aquiqtuqpaktut amihut inuit. Titigaqarvikkut aquiqturniq tikihautauyuq niqinik akikhilaaqhugit angitqianit nunanit Winnipeg-tut, Ottawa-tut Yalunaimillu. Tamaita Titigaqarvikkut Niqit aquiqtuat akiligiiqtauyukhat. Umiakkut aquiqtuat, havagalingnik, paniqtanik qiqumayuniglu niqinik agayaqtauvaktut nunanut auyami.

Qaritauyakkut maniliqiniglu ayurnaiqtuq tamainni Nunavut nunainni. Angitqiat maniqarviit maniqarviqaqtut Iqaluktuttiami (Royal Bank), Iqalungni (CIBC Royal Bank-lu) Kangiqhinirmi (CIBC Royal Bank-lu). Tamaitavyak nunait manikhaktarvilgit nunani Nuatan Kuapatkut niuvirviinni. Atukkiqtuutillu naammagiyauyut amihunit, kihimi tamarmiunngittunit niuvirvinit pivikhanillu.

RCMP palihimiqtuiyut tamainni nunani Nunavunmi. Amihut nunait havaktiqaqtullu hamalait maligaliriyiinnik maliguaquiyunik nunaup maligainnik.

Nukakhiit angayukhiillu iliharviit ittut atuni nunani. Vuivuitun uqauhikkut iliharvituak (nukakhinut angayukhinullu) Iqalungniittuq.

Hila

Nunavut anigqpiaqtuq aviktuqhimayuq hilalu atjiginngitpiaqhuni. Maliguagaq, tununiq uqqutqiyauyuq Jualimi Aagasimilu hinaanit ualinialu uqqutqiyaupluni Qikiqtaalungmit

Upingakhami unnarnia atjigiivyaktuq humiliqaak Nunavunmi upluummaat unarnia iliqhuni -20C-mit -10C-mut. Niglaumayut uplut naammakhiyauvaktut hiqinirmit. March-nguyulirnianit May-ngugunianut hiqiniq apqunmit hikumillu hakugikpiarmat uvinirmut nanuutiturnaqtuq.

Piaraiqhimalutit upluqqukinnirmut qiqaunirmullu ukiumi. Tunumuurhimmaarangat, ukiumi upluiqyumivaktuq. Nunait hivuaniittut Arctic Cirle hiqiniiqpaktut. Auyamittauq tunumuurhimmarangat upluraaluk unnuarlu 24-ni ikakninik hiqinaaqhuni.

Paniupaniq alappaqnairutivaktuq, -20C upluummaat -5C-tut ilipluni autsaimitut. Janualimit March-mut iitjiutqiyauyut tatqiqhiutit. Anuri iitjuruutivaktuq hialinnaup itquhianit.

Tamavyak Ukiuqtaqtuq naunaitkuhiqtauhimayuq ukiuqtaqtumi nauttiaqarluanngittutut paniupanianit. Ilaani nipallirnahaaqpiaqpaktuq, paniupapluni nuvuyaittuni. Ukiuqtaqtumi nunait apiungnailiqtut atusaimi angiyut nunait apilluaqpaliqhutik.

Aviktuqhimayumi humiliqaak, niglaummaarnirmit aput Juun-nguqpaktut mahaktiqtillugu. Tamavyak Nunavut, tatqiqhiutituat aputaittut Juun, Julai Aagasilu. Taryuq hikuiyaqnahaaqhuni. Nipalliqpaliqhuni taryuq hikuirangat, Julai qitiqqukkangat nungunianut Aagasi.

Piqhiyuktuq Aktupami Nuvampamilu Fivyualimit April-mullu.

Tamaitavyak nunait hiqinaaqpaktut 24-ni ikaknini May-mit Aagasi-mut, 24-nilu ikaknini taaqhuni Nuvampamit Fivyualimut. Upingakhamit auyamut hiqinnaarniq hiningnairutivaktuq inungnut. Amihut inui taaqhitirivaktut igalaamingnik hinikhutigluuniit iitik qalirhiqhugit. Igluaniitauq, ukiuraalungmi ilangit inuit taarnirmit pilimaiqhutik. Qulliqtuqhutik pivaktut.